Kouvolankylä ja sen historiaa

Kouvolankylä on Kymijoen kauniilla rantamilla sijaitseva historiallinen kylä. Vaikka nykypäivänä alue mielletään usein rauhalliseksi reuna-alueeksi, totuus on, että koko nykyinen Kouvolan kaupunki on saanut alkunsa ja nimensä juuri täältä. Nykyinen kaupunkikeskusta on aikanaan rakentunut ja laajentunut alkuperäisen Kouvolan kylän maille.

Kouvolankylän historia on äärimmäisen rikas. Molemmin puolin jokea on ollut linnoituksia, mutta niitä ei kovin hyvin tiedetä ja tunneta. Jäljet kuitenkin näkyvät maastossa edelleen. Kouvolankylän historia on valtakunnallisesti suurten historiakaupunkien joukossa.

Kouvolan synty ja alkuvaiheet sijoittavat juuri Kouvolankylään.

Keskiaikainen risteyspaikka ja Ylinen Viipurintie

Kouvolankylä mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran jo 1400-luvun puolivälissä. Kylän sijainti oli erittäin strateginen: sen halki kulki keskiaikainen maareitti, Ylinen Viipurintie, joka yhdisti Hämeen ja Viipurin linnat toisiinsa. Kylä sijaitsi juuri siinä tärkeässä risteyskohdassa, jossa maantie ylitti Kymijoen, ja paikalla toimi vilkas lautta- ja joenylityspaikka.

Rajajoki ja sotien näyttämö (1700–1800-luvut)

Kun Kymijoesta tuli Turun rauhan (1743) myötä Ruotsin ja Venäjän valtakuntien rajajoki, Kouvolankylän lähiseuduista tuli usein sotanäyttämö. Esimerkiksi Kustaa III:n sodan (1788–1790) aikana alueella käytiin useita taisteluita, ja Ylisen Viipurintien lauttapaikan suojaksi rakennettiin aivan lähistölle Ruotsulan redutti.

Kouvolankylässä on ollut Kustaa III, Kustaan sodan aikaan ja Kouvolankylä oli strategisesti olennainen alue, jonne Kustaa III joukkojensa kärjessä hyökkäsi kesällä 1789.

Krimin sodan (1853–1856) aikaan venäläiset perustivat Mäki-Kouvolaan varuskunnan, jonka toimesta Alakylään rakennettiin Kymijoen ylittävä uiva silta.

Varuskunnan rakennukset purettiin 1870-luvulla, mutta kyläämme jäi mm. hautausmaa, joka oli kiinteästi yhteydessä varuskuntaan.

Kouvolankylän historialliset paikat

Kouvolankylän alueella on useita historiallisia paikkoja:

  • MÄKIKYLÄN KUIVURI (Ristikankaantie 16, 45100 Kouvola)

    • Mäkikylän kuivurin tontti on tulevan Kouvolankylän kulttuuri- ja perinnetalon sijainti.

  • RISTIKANKAAN HAUTAMUISTOMERKKI (Ristikankaantie, 45100 Kouvola)

    • Kouvolassa, Ristikankaantien varrella, on muistomerkki, joka muistuttaa Ristikankaalle haudatuista vainajista. Ristikankaalle on haudattu vainajia jo Isonvihan aikana.

    • Krimin sodan eli itämaisen sodan aikana 1853–1856 venäläiset perustivat Mäkikylään varuskunnan ja ristikangas toimi silloin hautapaikkana. Riihimäen–Pietarin radan rakennustyömaan työasema toimi Mäkikylässä vuosina 1868–1870, ja myös nälänhätä koetteli maatamme tuolloin. Ristikankaalle on haudattu myös Kouvolankylän asukkaita.

  • TIENRISTI (entinen tienristinbaari)

    • Nykypäivänä alkuperäinen "Tienristi" löytyy virallisena kadunnimenä Kouvolan eteläosasta, Kouvolankylän, Rekolan ja Töröstinmäen välimaastosta (postinumeroalue 45100 Kouvola).

    • Sijainti on noin kahden kilometrin päässä Kouvolan nykyisestä ydinkeskustasta. Tienristi-niminen katu risteää Alakyläntien kanssa. Se on säilynyt paikannimenä juuri tuossa kohtaa viitaten siihen, missä historialliset maantiet aikoinaan kohtasivat.

    • Kouvolankylän Tienristi oli seudun tärkein maanteiden solmukohta ennen rautatien saapumista ja nykyisen keskustan rakentumista.

  • ALPPILENTOTURMAN LENTÄJIEN MUISTOMERKKI (Lauttarannantie, 45100 Kouvola):

    • Muistomerkki pystytettiin 7.9.2000, kun 80 vuotta oli kulunut turmapäivästä. Laatan on tehnyt Kari Virtanen. Lentäjät yrittivät lentää Italiasta Alppien yli matkallaan Suomeen. Matka epäonnistui ja molemmat Italiasta ostetut koneet tuhoutuivat. Kaikki lentäjät kuolivat. Syyskuun 7. päivää vietetään ilmavoimien vainajien muistopäivänä alppilentäjien kuolinpäivän mukaan.

  • SOTATIE

    • Itämaisen sodan aikana 1853-1856 Kouovolankylä oli jälleen sodan tuntua. Venäjää vastaan liittoutuneiden laivaston Itämerellä ja Suomen rannikolla suorittamien operaatioiden sekä hyökkäysuhan takia Venäjän oli lujitettava Suomen puolustusta, ja sen johdosta Kustaa III:n sodan aikaiseen venäläisten tärkeään tukikohtaan Kouvolankylään (Mäki-Kouvolaan) muodostui tien molemmin puolin kasarmikylä.

    • Venäläinen varuskunta rakensi sillan yli Kymijoen Sarkojan kohdalla. Se sijaitsi hieman pohjoisempana Kustaa III:n rakennuttamaa siltaa ja sillan rantapaaluja oli vielä 1950-luvulla nähtävissä Kymijoen rannassa. Sillalta johti yli kilometrin pituinen viivasuora tie vanhan Kurvin talon ohi ns. "Alakylän valtatielle" eli nykyiselle Lauttarannantielle. Tälle nykypäiviin säilyneelle kapealle tielle kyläläiset antoivat nimeksi Sotatie, vaikka sillä ei sotaa koskaan käytykään.

  • PUOLAKAN TALOMUSEO